Olen nainen.
Tässä kohdassa uskon, että ymmärrätte, mistä aion seuraavaksi puhua. Aivan oikein, shoppailusta! En ole erityisesti ollut koskaan shoppailuihminen, mutta matkani on herättänyt tämän puolen minussa täyteen kukoistukseen ja arvoon arvaamattomaan. Shoppailen mielelläni mm. apteekissa, Intersportissa sekä Prismassa, aina sama ajatus pienessä (kirjaimellisesti) päässäni muhien - minä tarvitsen näitä varmasti. Kuulostaa varmaan tutulta?
Apteekki on ikävä paikka. Siellä menettää omat, vieraat ja varastetut, eikä saa tilalle kuin piikkejä sekä mahdollista ensiapua tilanteisiin, joissa sattuu. Ei tarvitse tietää paljoa psykologiasta ymmärtääkseen, että kyseisestä ravitsemusliikkeestä ei tule lempimestaa. Toisaalta ne, jotka ovat lukeneet vielä vähän pidemmälle (mitä minä en ole), tietävät myös, että juuri ne apteekista ostetut laastarit lämmittävät mieltä. Ja lämmittävät vielä enemmän, jos niitä ei koskaan tarvita.
Apteekissa shoppailu on osittain erilaista, kuin muissa liikkeissä. Apteekissa samaa tuotetta saa paitsi erilaisissa kuoseissa, myös eri hintaan ja eri käyttötarkoituksiin. Tämä kuulostaa vielä tutulta, mutta en ole ennen törmännyt näin vaikeisiin kysymyksiin Seppälän housuosastolla. Otetaan esimerkiksi laastari: pitäisikö rakkoja varten ottaa ennaltaehkäiseviä, vai kivunlievittäjiä? Ostanko vedenpitävää, vai riittääkö tavallinen? Pitäisikö sen muodostaa kalvo, vai vain pysyä haavan päällä? Joustavaa vai joustamatonta? Disney vai pääkallo? Kun näihin kysymyksiin on saatu vastaus, voidaan ruveta vertailemaan hintoja. Toiminta alkaa muistuttaa ikävästi auton ostoa.
Intersportin alennusmyynnit ovat saaneet minut valtaansa. Vaikka alennusmyynnit ovat virallisesti ohi, löydän silti alennuksesta vaatteita, jotka minun on pakko saada - enhän mitenkään selviä matkallani ilman kalliita merkkituotteita. Eiväthän paikallisetkaan selviä!
Pyrin lähtemään mahdollisimman tyhjällä matkalaukulla, joka, luonnollisesti, täytyy ostaa. Vanha ei kelpaa, uusi täytyy saada. Tähän saakka olen saanut hankittua vielä toistaiseksi kaupassa X sijaitsevaan laukkuuni kolme t-paitaa sekä kahdet housut. Merkithän ovat Halti sekä McKinley. Merkit, joita en ole eläissäni omistanut ennen. Tänään täydensin matkalaukkuani kaksilla uusilla urheiluliiveillä (kaarituellisia en edes harkitse) sekä uudella takilla. Merkit Nike sekä McKinley, hinta aivan liikaa.
Kantaessani kyseisiä tuotteita kotiini, en voi olla pohtimatta, miksi olen ne ostanut. Miksi olen ostanut alennuksessakin kalliita vaatteita maahan, jossa kyseisissä vaatteissa näytän vain idiootilta? Verkkokalvoilleni on piirtynyt mielikuva, jossa kävelen kirkkaanvihreässä Haltin paidassani, McKinleyn housuissani ja Adidaksen Superstareissani ja suorastaan korostan sitä, mikä tässä maailmassa on pielessä.
Morkkis on tosiasia, ja laukku edelleen ostamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti