Taas
on pieni pää sekoitettu monin eri tavoin. Ja monta kertaa. Amerikkalaistumisen
tiellä on ollut mm. kaasugrilli, jolla en saanut aikaan muuta kuin pamauksen,
joka räväytti grillin ovet levälleen. Saavat BBQ partyt odottaa vielä
toistaiseksi... Tässä koottuja omituisuuksia Ämerikän mantereelta:
-
Saimme tervetulopaketissa pienen kortin, jota vilauttamalla saa alennuksia.
Apteekista. Ja kuka kehtasi väittää, että Amerikassa syötäisiin paljon
lääkkeitä?
-
Perheellä on kyllä imuri, mutta sillä ei voi imuroida lattioita. (Onneksi edes
mattoja... ikävä kyllä tässä periamerikkalaisessa talossa on puulattiat. Harja
heiluu ja pieni suomalainen ei voi ymmärtää.)
-
Siinä missä Suomessa vouhotetaan siitä, tarvitseeko kauppojen olla auki
sunnuntaisin, New Yorkissa on yötä päivää auki oleva Apple Store. Jos sitä
vaikka ei saa unta ja haluaa ostaa läppärin tai hölpöttimen keskellä yötä, niin
pitäähän siihen olla jokaisella amerikkalaisella oikeus, hyvänenaika!
-
Lastenohjelmat on valmiiksi naurettu. Pitäähän lapsiraukat opettaa nauramaan
oikeissa kohdissa. Jos joku on tämän tärkeän vaiheen elämässään jättänyt
välistä niin eipä hätää - amerikkalaiset ohjelmathan luonnollisesti nauretaan
myös aikuisten osastossa. (Ehkä myös siinä aikuisten osastossa josta en nyt
puhunut?)
-
Mainittakoon myös, että vain Amerikassa ensimmäiset mainokset alkavat
alkutunnarin jälkeen.
-
Ajo-oikeus on oikeuksista suurin, ja pisin kävelty matka on monella ovelta
autoon. Meillä matkaa on muutama metri, omalle autolleni ainakin 10. Tässähän
pääsee ylikuntoon. (Ajokorttihan maksaa täällä n. 100e jos oikein huikentelee.
Puolellakin hinnalla varmasti irtoaa - onhan kaikilla oikeus ajaa,
hyvänenaika!)
-
Mainittakoon myös, että tässä maassa Hyundaitani (Elantra) kutsutaan
pikkuautoksi.
-
Auto tööttää, kun ovet lukitsee. Jos eräässä nimeltä mainitsemattomassa
Ghanassa tööttäiltiin sopimattomissa paikoissa, ei parkkipaikka tai autotalli
ole mielestäni yhtään soveliaampi paikka saada sydänkohtaus.
-
Mainittakoon vielä alkoholista ja autoista, oudoimmasta yhtälöstä johon olen
tähän asti törmännyt: jos autossa on avattu alkoholipullo, kuljettaja
pidätetään rattijuopumuksesta. Sillä, onko kuljettaja juonut alkoholia, ei ole
mitään väliä. Juoppo mikä juoppo. Silläkään ei ole väliä, onko pullo
takapenkkiläisen kädessä vai pyörinyt apumiehen penkin alle - juoppo mikä
juoppo. Putkaan tuollaiset ja kortti pois, eihän noin holtitonta käytöstä voida
sallia! Takakontista viina ei houkuttele niin paljon, joten siellä avattu pullo
ehkä saa pyöriä rauhassa. Myös jos kyydissäsi on humalainen "alaikäinen" (alle 21v.)
on kuljettaja se, joka lähtee putkaan. Mitäs on antanut juoda. Hävetkööt kun antaa humalaiselle kaverilleen kyydin kotiin, kortti pois ja putkaan! Ja auta armias jos ratsiassa teet
virheen ja nouset autosta - voi tulla uusi lävistys yllättävään ja ei-niin-trendikkääseen
paikkaan.
Enkä
edes aloita ruokakulttuurista.
//
Emmi & Elisabeth I, joka saapui Lemin etiältä elämääni suojelemaan!
Kiitoksia Maijulle (nimeä ei muutettu). Lemi johtaa kirjekilpailua. Itse
lähetän postia, kun joskus keksin miten tämän maan postilaitos ylipäänsä toimii.
Tutkin jo laatikon, eikä siinä ollut hauskaa ylös nostettavaa punaista lippua.
Pieni työnnettävä törö vain. Olin pettynyt.
Ps.
Mainittakoon vielä erikoinen yksityiskohta englannin kielen salakavalasta
tunkeutumisesta elämääni: kun luen jotakin suomeksi, käännän sen päässäni
englanniksi. (Englanniksi olen ajatellut jo toisesta päivästä alkaen). Tämän
huomasin lukiessani erään nimeltä mainitsemattoman Saanan antamaa
suomenkielistä kirjaa. Pitäähän minun nyt ymmärtää mitä minä luen, hyvänenaika.
Eikä se onnistu ilman käännöstyötä. Ei ihme, että aina väsyttää. On tämä elämä
niin vaativaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti