Tilli mössönpoika

En tiedä, mistä kyseinen nimi tuli mieleeni. Kirja oli mielestäni lapsena todella pelottava, ja siinä oli kuva suuresta huuhkajasta yöllä. Nimestä kuitenkin pidin kovasti, ja pidän edelleen.

Tämä Tilli Mössönpoika muutti juuri virallisesti muiden tyttöjen luo. Kolmas yö Ghanassa lähestyy uhkaavasti, ja pimeää on ollut jo puoli seitsemästä asti. Nukkuminen on kuitenkin ollut suhteellisen helppoa, myös päivällä. Olen testannut useaan otteeseen!

Pimeällä ulkona on jännittävää olla, eikä sinne tulisi mieleenkään mennä ilman Joeta, meidän kämppäkaveriamme. Joe-poika Ghanasta on oikein mukava, ja opetti mm., miten makaronia kuuluu keittää, kun emme osanneet keittolevyjen ja paikallisten vesijohtovesien kanssa puljata. Salaisuudeksi jätimme, että yhdellä meistä on ravintola-alan koulutus... Joe-poika Ghanasta on saanut blondiudestamme tarpeeksi hupia jo muutenkin.

Söimme siis eilen iltaruoaksi makaronia ja Heinz-ketsuppia. Se oli eksoottista, sillä kotona ostan vain Felixiä! Tänään söin ranskalaisia. Ensimmäinen ateria, jonka söimme eilen, oli hyvin mielenkiintoinen kokemus, koska itsehän en omista edes suolapurkkia. Ja tämä ruoka oli kuulemma mietoa. Makaroni on mielestäni oikein hyvä, joskin täällä kallis, vaihtoehtoruoka. (Ranskalaisista sain vatsan sekaisin, taisi olla liian eksoottista.)

Tilli Mössönpojasta oli hurjaa käydä tänään Jamestownissa, vielä suhteellisen hyvässä kunnossa olevassa slummissa. Haju oli kova, kun paikalliset polttivat autonrenkaita ja savustivat niillä fisuja. Lapset olivat villejä, ja yksikin juoksenteli pihalla mattoveitsen kanssa. Teki jo mieli pistää ipanat ojennukseen, mutta kunniavieraana päätin olla hyppimättä pöydille.

Ja tiedotusasiaa äidille: Tämä ei ole minun harjoittelupaikkani. Näillä ihmisillä ei ole kuulemma varaa 14e vuotuiseen sairasvakuutukseen, ja omassa harjoittelupaikassani vuosi opetusta maksaa 1000e. Ja kirjat ja puvut ja kumppanit siihen päälle. Itsellänikään ei olisi moiseen varaa... Oma harjoittelupaikkani sijaitsee vain vartin kävelymatkan päässä, ja näytti ulkopäin hyvin siistiltä. Emmi-siistiltä.

HIHHIHHI, KUTITTAA. ITIKAT SÖI.

// Emma & Ellu

Ps. Eilen tehtiin helmaria Giniin. Nam. Paikallinen Alko sijaitsee talomme edessä. Hihi.

Pps. tänään en ole juonut. Olen vain vähän väsynyt. Taas. Rankkaa tämä elämä, mutta onneksi on puhtaat jalat taas!

Ppps. Kännykkä sekosi. Onneksi niitä on mukana kolme. Mutta ennen sitä sain tekstiviestin ISKÄLTÄ! Olin äärettömän liikuttunut; meidän iskä on opetellut kirjoittamaan tekstiviestin, jotta voi kysyä, mitä minulle kuuluu!

Pppps. Äiti sen sijaan ilmoitti, että laittoi fb viestiä. Mitäpä tähän lisäämään, kun asuu talossa, jossa ei edes puolet ajasta saa vessaa vedettyä kun vesi on loppunut, ja puhelinliittymiä ei ole saatu auki edelleenkään. Nettitikun saimme asennettua, mutta se on äärettömän hidas ja kallis. Olette varmaan huomanneet, kuinka roikun facessa kaikki päivät? Äiti haloo... (Toivottavasti tähän tilaan tulisi vielä muutos, vaikkakin on mukavaa olla lukematta minkäänlaisia uutisia. Luotan teidän kykyynne pitää Suomineito pystyssä kuin hai laivaan.)

Pppps. Nyt syömään tuoretta menolia.

Ppppps. Päivitykset tulee sitten jatkossa tälleen kerralla, koitetaan kestää.