Emmi-täti täällä taas hei! On muuten hyvin raskasta, kun aina täditellään. Intissä rouviteltiin, mikä oli myös inhottavaa, mutta tädittely on ehkä pahempaa. Matamiksi (madame) kutsuminen vasta hupaisaa onkin, sillä en omasta mielestäni oikein sovi kuvaan. Näin minua kuitenkin koulussa kutsutaan. Emmi-täti on valmistanut hapankaalia ja makkaroita. (oli pakko laittaa, pahoittelen.)
Tämä Emmi-täti on mielenkiintoinen persoona, joka aiheuttaa suurta kaaosta pienessä luokkahuoneessa hyvin usein. Yleensä sen saa aikaan avaamalla penaalin, mutta myös läppärin vieminen kouluun toimii. Niin kävi tänään, kun ajattelin, että näyttäisin siltä kuvia Suomesta. Siinä tulisi samalla hyvin ilmi suomalaisia tapoja sekä kulttuuria. Miten muuten voisi muka selittää suomalaista mökkikulttuuria, kuin näyttämällä kuvia mökistä, grillistä, laiturista, vedestä sekä luonnosta? Saunavihdasta puhumattakaan.
Emmi-täti jätti kuitenkin kuvien näyttämisen, koska hän mieluummin hitleröi pieniä lapsosia matikan kokeilla. Kokeethan siis heitin omasta, pienestä päästäni; katsoi ensin vihkosta, mitä he ovat opiskelleet, ja tein sen pohjalta oman koepaperini. Mielenkiintoisena kulttuurijuttuna mainittakoon, että lapset taistelivat siitä, kuka saisi tehdä kokeen. Emmi-täti kun ei luottanut opettajan pitämien kokeiden tuloksiin, sillä opettaja ei valvo koehetkeä tietokoneensa näpyttelyltä. Näin ollen Emmi-täti otti aina kuusi oppilasta kerralla yhteen tyhjään luokkaan, antoi vartin aikaa ja pisti lapsoset töihin. Tulokset olivat mielenkiintoisia.
9 oppilasta ei ehtinyt koetta suorittaa, sillä yhdellä rysäyksellä luokkaan rymisti 20 oppilasta, ja minulla meni vartti, että sain ylimääräiset lähtemään. Siinä sai kirjaimellisesti tehdä töitä, ja rasittaa äänihuuliparkojaan. Nyt on kurkku hieman kipeä. Joka tapauksessa teetin 21 onnekkaalle testin, ja pidin myös huolen, ettei siinä huijattu. Ainakaan kovin pahasti. Kun maksimipisteet ovat 30, kuinka paljon oletatte enemmistön saaneen? Kyse on kuitenkin yksityiskoulusta, jonka kustannukset lienevät perheelle reilusti toista tuhatta euroa vuodessa. Per oppilas.
10,7.
Myönnettäköön, että tein muutaman soveltavan tehtävän. Mutta vain muutaman, loput olivat peruslaskuja, joita he tahkoavat joka ikinen päivä. Puolustuksekseni sanon, että perus kertotaululaskuissa (max. 12) keskiarvo oli 5,7. Koska kaikki tehtävät käsittelivät kertotauluja, ei koko kokeen tulos ole kovin hämmentävä. Jos ei osaa kertotauluja, ei voi osata niitä soveltaakaan.
Olin suunnitellut n. 4 oppilaan ryhmää, jossa harjoittelisimme matematiikkaa tarkemmin. Täällä ei opettaja nimittäin kiertele luokassa, eikä häneltä kysytä, jossei osata. Kun punakynä on heilunut, oppilas ottaa vihkonsa ja menee tekemään korjaukset. Kokeen tuloksen (sekä pienen havainnoinnin) perusteella voisin myös väittää, että kopioimaan oikeat vastaukset kaverilta. Tätä nimittäin tapahtuu. Oppilaat myös tulevat usein pyytämään, että näyttäisin heille oikeat vastaukset. Tätä tapahtuu myös kokeissa. Osa taas kopioi vastauksensa vihosta, johon olen korjaukset jo tehnyt.
Perjantai ja maanantai ovat koulussa vapaapäiviä (jakso vaihtuu), joten siirryn nyt viikonlopun viettoon. Tätä ei olisi uskonut kuulevansa minulta vielä alkuviikosta, mutta olisin mielelläni mennyt vielä huomenna harjoitteluun. Odotan innolla, että pääsen kasaamaan (aiempaa suuremman) porukan, ja vedättämään opettajaa aivan kunnolla. Olen ehkä optimisti, mutta ottaen huomioon opetuksen tämän hetken laadun sekä opettajan panostuksen, en koe olevani epärealistinen. Jos saan edes yhden oppilaista ymmärtämään matematiikkaa paremmin, voin jo nauraa opettajalle. Tosin teen sitä nytkin, salaisesti.
Muutenkin uskon, että monikaan oppilaista ei tarvitsisi kuin vähän kertausta sekä asiaan paneutumista, kun pääsisi jo takaisin mukaan. Opettajan puolustukseksi todettakoon kuitenkin, että luokka on todellakin suuri (30 oppilasta), ja lapset eivät ole rauhallisimmasta päästä. Todettakoon nyt vielä sekin, että opettajalle on määritelty kalenteriin joka päivälle tarkasti, mitä silloin kuuluu opettaa. Paha siinä on kai pysähtyä todetakseen, että luokasta vain muutama oppilas pysyy enää kärryillä. Paikallinen opetussuunnitelma ei todellakaan jätä tilaa mielikuvitukselle.
Onneksi se ei koske minua.
// Emmi & Ellu
Ps. Stieg Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia on koukuttanut minut täysin. Palataan asiaan.
Pps. Tämänpäiväisen keskustelun äitini kanssa perusteella huomasin, etten saa kaikkia tekstiviestejä. Ainakaan reaaliajassa. Eräällä nimeltä mainitsemattomalla Matleena Koskelaisella oli kuulemma viesti matkannut tänne viikon. Joten jos vastausta ei piakkoin kuulu, kannattaa antaa äänimerkki. Soittelen sitten sinnepäin.
Ppps. Pakko nyt vielä mainita, että huoneessamme oli tänään iso hämähäkki. Ei siis vielä Ghanan mittapuulla, mutta Suomen mittapuulla kylläkin. Jalkoineen sellainen liki kämmenen kokoinen. Onneksi eräs nimeltä mainitsematon Tomi Ryttylästä ajoi hämähäkin ulkomaailmaan.
Pppps. Pidin matikan kokeet tänään koko iloiselle perheellemme. Tulokset puhuvat puolestaan; kertotaulun osaavat ihmiset suorittivat kokeen parhaimmillaan 2 minuuttiin ja 11 sekuntiin. Virheettömästi. (Tosin taidan asua matikkaihmisten kanssa. Itse en suoriutuisi varmasti niin nopeasti, vaikka tiedän vastauksetkin.)
Ppppps. Nyt oikeasti nukkumaan. Tai siis lukemaan. Heippa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti