lauantai 27. heinäkuuta 2013

Ah rankkaa elämää! (27.7.)



Emmille tuli ylimääräinen vapaapäivä ja Emmi näki, että niin oli hyvä. Aamulla ruokapöydällä odotti jugoslaavi (Frendejä katsoneet ymmärtävät, muille kerrottakoon että kyseessä on shekki), talossa vallitsi autuas hiljaisuus. Edessä neljän päivän vapaat, tyhjä talo, pikkuautossa bensaa ja tilillä rahaa. Tai on sitten, kun jaksan huristaa pankkiin viemään jugoslaavini tilille.

Sitten se iski.

Mitä ihmettä sitä tekisi? Tässähän pieni ihminen hukkuu mahdollisuuksiin! Hostisä eli tuttavallisesti HD antoi eilen kitaran. Voisi sitä yrittää soittaa, jyytyypistä löytyy kuulemma hyviä opetusvideoita. Löytyy kyllä, liiankin kanssa! Lupasin osata Maijal' oli karitsan, kun tulevat takaisin tiistaina. Ei kuulemma kelpaa, kyseessä täytyy olla kunnon musiikki. Onnekseni laatumusiikki tarkoittaa samaa meille molemmille - Sonata Arctican the Cage voisi olla hyvä aloituskappale!

Voisin lähteä shoppailemaan, kun kerrankin on aikaa ja rahaa tässä elämässä. Nykiin asti en aio lähteä, siinähän menisi hukkaan koko ainutlaatuinen hiljaisuus joka talossa vallitsee! Kannattaakohan kotoa siis poistua ollenkaan? DC olisi vain tunnin ajomatkan päässä, mutta toisaalta shoppailen innoissani jopa ruokakaupassa. Kannattaako siis lähteä merta edemmäs kalaan? Mainittakoon, että Ikea löytyy alle tunnin huristelun päästä. Riippuen tietysti siitä, minkä osavaltion Ikeaan haluan huristaa. Marylandin Ikeaan matkaa vartin kauemmin kuin Virginian Ikeaan.


Vähänkin reippaampi ihminen olisi jo matkalla kuntosalille, joka sijaitsee muutaman minuutin päässä. Vähänkin boheemimpi ihminen istuu sohvalla ja kirjoittaa blogiinsa siitä, matkaisiko salille vai ei. Suihkuun tässä on joka tapauksessa tänään mentävä, joten samalla vaivalla voisi ensin käydä likaannuttamassa itsensä oikein kunnolla! Uimaankin voisi tietysti mennä, mutta menisikö sisä- vai ulkoaltaseen? Vai sittenkin sinne salin puolelle? Inhoan kyllä aurinkorasvan laittamista, liikaa pinta-alaa. Sitä ennen voisin tosin investoida langattomiin kuulokkeisiin, on orpo olo. Mutta investointia varten pitäisi käydä suihkussa.

Tätä kirjoittaessa ehtii jo tulla lounasaika. Mitähän sitä tänään söisi? Kysymys on sinällään harhaanjohtava, joten muotoilen sen uudestaan - mistähän sitä tänään hakisi ruokansa? Viiden minuutin huristelun päästä löytyisivät ainakin kiinalainen, japanilainen ja amerikkalainen ravintola. Tosin täällähän viimeisintä kutsutaan vain ravintolaksi. Vähän pidemmällä huristelulla löytyisi valinnanvaraa vaikka kuinka ja paljon. Mainittakoon, että lähin mäkkäri sijaitsee yli vartin huristelun päässä. Olen järkyttynyt, tämä musertaa kuvitelmani Amerikasta täysin. Onneksi sentään Starbucks löytyy muutaman minuutin päästä. Joku roti, hyvänenaika. Ei sillä, että kummassakaan kävisin, mutta eihän ennakko-oletuksia sovi rikkoa näin brutaalilla tavalla!

Väsyttää. Pitäisikö mennä takaisin punkkaan? Jos oikein hurjaksi heittäytyy voisin pelata vaikka timanttipeliä kännykällä.

On tämä elämä rankkaa.

// Emmi & Elisabeth I

Ps. Lappeenranta on ottanut kirin postin lähettämisessä, kun eräs nimeltä mainitsematon Janna lähetti hienon postikortin!
Pps. Voisin tietysti yrittää tänään selvittää, miten tämän maan postilaitos toimii. Se tosin edellyttäisi paljon toimenpiteitä, joten on mahdollista, että jää selvittämättä.
Ppps. Oikein hauskaa päivää teillekin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti